Joulukuu 2021
Vaihteeksi taas Helsingissä. Tällä kertaa Ida-mummun 60-vuotissynttäreillä vuonna 1956. Ida Augustina Saarinen o.s. Majanen syntyi 3.12.1896 ja nukkui pois 22.6.1982 eli 86 vuoden iässä.
Mummu oli meille lastenlapsille todella huolehtivainen. Esimerkiksi hän lähetti minulle mukavia kirjeitä kouluaikana Joensuuhun. Kirjeitä saattoi tulla viikossa jopa kaksikin, ja joskus niissä oli myös pieni rahasumma.
Rasivaarassa eli meillä kotona mummu kävi muutaman kerran vuodessa. Ne olivat mukavia visiittejä – ei vähiten siksi, että saimme Helsingin-tuliaisina hedelmiä, jotka olivat tuolloin harvinaisia pienen maalaiskylän kaupoissa. Hedelmiä tuli mummulta myös postipaketeissa.
Mummu koki elämänsä aikana monta tragediaa, joista yksi oli Kuru-laivan haaksirikko syksyllä 1929. Laivan päällikkönä oli mummun mies Onni, joka selvisi haaksirikosta. Voi kuitenkin vain kuvitella millainen painajainen tuo 138 henkeä vaatinut turma oli myös kapteenin perheelle.Mummulla oli kaksi poikaa eli Keijo ja tämän vanhempi veli Taisto. Nämä molemmat pojat mummu joutui saattamaan hautaan.
Huolehtivalla, hellällä ja rauhallisella mummulla oli myös toisenlainen puoli. Hän oli hyvin teatraalinen, ja osasi aistia erityiset tilanteet ja ”näytellä” niiden mukaan. Hyppyleikkiin hän osallistui muiden mukana.
Näytteleminen ja teatraalisuus kulki sitten perintönä kummallekin pojalle.