Lokakuu 2025

Eivät työmatkani aina erittäin kiireisiä ja virallisia olleet, vaikka vieraina oli mm. eri virastojen, yhtiöiden ja median johtajia – puhumattakaan tietysti toimittajista. Vaikkapa liikenneministeriön viestintäjohtaja, merenkululaitoksen pääjohtaja, Liikenneturvan toimitusjohtaja, Ilta-Sanomien päätoimittaja, Aamulehden pääkirjoitustoimittaja, Hesarin erikoistoimittaja. Heistä kaikista tuli tietenkin myös hyviä tuttuja.

Kerran paluumatkalla kaivoin esiin kitarani, ja niinpä Kajaanin asemalla vedettiin yhteislauluja ihan vain huvittelumielessä. Antoisasti tapailtiin tuttuja biisejä, joista yksi suosikki oli tietenkin Hyvää huomenta Suomi. Kuvassa laulamassa ovat mm. LVM:n silloinen viestintäjohtaja Kata Kivistö, nykyinen Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin, STT:n toimittaja Seija Holtari sekä YLE:n toimittaja Ilpo Ropponen.

Muistorikas Vuokatin-reissu oli myös se, kun mukana oli Yle:n uutistoimittaja Marjukka Havumäki (hän tosin sanoi minulle, että häntä voi kutsua nimellä Maukka). Musiikista puhuttiin niin paljon, että Maukka tilasi KiskoKids-bändimme hänen isoille synttärijuhlilleen. Oli todella mahtava kokemus saada soittaa tuossa tapahtumassa.

Eräällä reissulla oli mukana Ilta-Sanomien tuolloinen päätoimittaja Hannu Savola. Me organisaattorit järjestimme koko porukalle tietokilpailun. Yksi kysymyksistä oli: Mikä esine on säpsä? Eihän sitä kukaan tiennyt, mutta seuraavan päivän Ilta-Sanomissa oli täsmälleen sama kysymys. – No, mikä sitten on tuo säpsä? Oikea vastaus: Karjalaisnaisen päähine. Että silleen…

Esimerkiksi Vuokattiin tehtiin parin päivän reissuja, joilla tietenkin kerrottiin virallisesti rautateistä ja rata-asioista, mutta toki viriteltiin innolla musiikkiakin, kuten oheisista biisilistojen kansikuvista näkyy. Ikimuistoisimpia vierailuja olivat Back to the 60`s -tapahtumat.

No, eräällä Moskovan-reissulla innostuttiin illan virikkeeksi istumaan iltaa kellaripubiin. Siellä sitten vieressä alkoi laulaa eräs turkkilainen pöytäseurue. No, pitihän meidän pistää paremmaksi, ja niinpä lauloimme niin, että koko kapakka raikui. Ja Suomi voitti!

Junamatkoja tehtiin myös VR:n salonkivaunuissa. Kivaa oli myös ilman ns. piristeitä. Ja kaiken huippu: Silloinen päällikköni, viestintäjohtaja Pekka Karhuvaara kirjoitti erästä presidentti Mauno Koiviston juhlamatkaa varten minulle todistuksen nimikkeellä ”Tekninen asiantuntija”. Piti vartioida käytävällä presidentin salonkivaunua ja päästää sinne vain eräs lauluryhmä. Hyvin sujui, vaikka minulla on erittäin lyhyt matikka puhumattakaan teknisestä osaamisesta. Asiasta on oikein dokumentti, mutta tähän hätään en sitä valitettavasti löytänyt.

Nyttemmin järjestyksenvalvojan tehtäviä on opetellut jo alakoululainen Edla, joka pitää jöötä varsinkin mökin ruokapöydässä.

Tulipa vielä mieleen yksi junamatka, josta tosin kuulin vain erään kaverini todistettavan lausunnon. Helsingistä Turkuun matkustivat tuttavamme, YLE:n toimittajat Adolf (Aatu) Turakainen sekä Esko (Eemu) Riihelä. He juttelivat keskenään varsin kovalla äänellä. Silloin yksi toisessa päässä vaunua olleista matkustajista pyysi asiallisesti konduktööriltä: Voisitteko ystävällisesti sulkea tuon radion!