Tammikuu 2022

Eipä ollut lumesta puutetta vanhaan aikaan, jos kohta ei taida olla tänäkään talvena.
Reki antoi mukavaa kyytiä ovelta ovelle, kunhan Ilo-hepalla oli riittävästi polttoainetta.
Pojat Eero ja serkkunsa Kari ovat varmaankin valmistautumassa rekiretkeen Limoniemen pihassa Hauhon Hyömäessä. ”Päivystämässä” ovat Eeron äiti Kirsti sekä Mäkisen Leila ja Timo.

Ja entäs toinen kuva, joka on otettu Rasivaaran urheilukentällä? Suksilla ovat Martiskaisen Sirpa, minä ja Eero. Starttia seuraavat Rautiaisen tytöt Paula ja Helena. Hiihto oli tosi mukava laji, kuten kuvakin kertoo. Aivan aloittelijat hiihtivät aluksi remmisiteisillä suksilla. Erityinen havainto on se, että kyseessä näyttää olevan yhteislähtö, ei siis väliaikalähtö, joka vanhoina aikoina oli ainoa oikea. Nythän yhteislähdöt ovat hyvin yleisiä. Tässä siis ennakoidaan hiihtokilpailujen luonnetta.

Muistuupa mieleen yksi harmittava sattumus hieman varttuneempana hiihtäjänä. Olin saanut uudet sukset, muistaakseni ihan kunnon ”Järviset”. Niillä sitten hiihtelin ja tietenkin laskettelin mukavia mäkiä. Kunnes kaaduin ja suksi katkesi. Tuntui hirveältä lähteä kotiin isän luo kertomaan tilanteesta. Vielä hirveämmältä tuntui, kun perässäni seurasi pitkä jono koulukavereita, jotka tietenkin halusivat nähdä, millaisen rangaistuksen saisin. Loppujen lopuksi tilanne hoitui varsin hyvin. Isä ei ollutkaan kovin vihainen, vaan suksi korjattiin, kunnes varsin pian sain taas uudet Järviset.

Keijon kotimuseo | Keijontie 50, Rääkkylä | timppas(at)kolumbus.fi | 045-324 9010